Elokuun 18. päivänä vuonna 2017 Suomi koki jotain ennennäkemätöntä – terroriteon keskellä kirkasta päivää Turun sydämessä. Turun puukotus ei ollut pelkästään järkyttävä väkivallanteko, vaan myös merkittävä yhteiskunnallinen tapahtuma, joka muutti monien suomalaisten käsitystä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja viranomaisten varautumisesta terrorismiin.
Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti, mitä Turussa tapahtui, kuka oli teon takana, miten yhteiskunta reagoi ja millaisia pysyviä vaikutuksia iskulla oli suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mitä tapahtui Turun keskustassa 18. elokuuta 2017?
Perjantai-iltapäivänä klo 16 jälkeen Turun kauppatorilla iski veitsellä aseistautunut mies, joka hyökkäsi sattumanvaraisesti ohikulkijoiden kimppuun. Uhriksi joutuivat erityisesti naiset, joista kaksi menehtyi ja kahdeksan muuta loukkaantui.
Hyökkäys jatkui Puutorin suuntaan, ja koko tapahtumasarja kesti vain muutamia minuutteja. Poliisi saapui paikalle ripeästi ja sai tekijän pysäytettyä ampumalla tätä reiteen.
Abderrahman Bouanane – tekijän tausta ja radikalisoituminen
Teon tehnyt henkilö oli Abderrahman Bouanane, vuonna 1994 syntynyt marokkolainen mies, joka oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2016. Hän käytti aluksi vääriä henkilötietoja ja esiintyi alaikäisenä.
Tutkimusten mukaan Bouanane oli radikalisoitunut vain kuukausia ennen iskua ja vaikutti olevan yksin toimiva ”susi”, joka oli omaksunut jihadistista ideologiaa internetin ja propagandan kautta. Hän myös kuvasi itsestään arabiankielisen manifestin sekä videon ennen iskua, joissa hän esitti uskonnollisia motiiveja ja koki puolustavansa islamia länsimaiden toimia vastaan.
Oikeudenkäynti ja ennakkotapaus suomalaisessa oikeushistoriassa
Turun käräjäoikeus antoi tuomionsa kesäkuussa 2018. Bouanane tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä, jotka tehtiin terroristisessa tarkoituksessa. Tuomio oli historiallinen, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa annettiin terrorismirikostuomio.
Oikeudenkäynnissä selvisi, että tekijä ei kuulunut suoraan mihinkään järjestäytyneeseen terroristiryhmään kuten Isisiin, mutta hän oli voimakkaasti vaikutteita saanut sen ideologiasta.
Iskun vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan
1. Turvallisuusviranomaisten toiminta tarkastelun kohteena
Iskun jälkeen poliisi, suojelupoliisi (Supo) ja rajaviranomaiset joutuivat arvioimaan toimintaansa ja tiedonkulkua uudelleen. Bouanane oli ollut viranomaisten tiedossa, mutta hänen radikalisoitumistaan ei oltu seurattu riittävästi.
Supo nosti terroriuhan tasoa väliaikaisesti, ja viranomaisten tiedonvaihtoa tiukennettiin. Myös maahanmuuttovirasto (Migri) sai osakseen kritiikkiä siitä, kuinka kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita valvotaan.
2. Yhteiskunnallinen keskustelu maahanmuutosta
Turun puukotus käynnisti laajan keskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Erityisesti käsiteltiin sitä, miten kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat olisi hyvä palauttaa ja miten radikalisoitumista voitaisiin estää.
Useat poliitikot vaativat lainsäädännön tiukentamista ja viranomaisten toimivallan lisäämistä, kun taas toiset korostivat tarvetta syrjäytymisen ja marginalisaation ehkäisyyn.
3. Kansalaisten reaktiot ja solidaarisuus
Vaikka tapahtuma herätti pelkoa ja epävarmuutta, suomalaiset myös osoittivat laajaa solidaarisuutta. Muistotilaisuuksia järjestettiin, ihmiset toivat kukkia ja kynttilöitä uhrien muistoksi, ja monet suomalaiset ilmaisivat tukensa uhreille ja heidän läheisilleen.
Erityisesti julkisuutta sai ruotsalainen Hassan Zubier, joka oli matkailulla Suomessa ja yritti auttaa haavoittuneita. Hän sai myöhemmin Suomen hengenpelastusmitalin rohkeudestaan.
Miten tapaus muistetaan tänä päivänä?
Vuonna 2022 Turun puukotuksen viidennen vuosipäivän kunniaksi järjestettiin hiljaisia muistohetkiä ja keskustelutilaisuuksia, joissa pohdittiin tapahtuman vaikutuksia ja sen jättämää jälkeä.
Tapausta ei ole unohdettu – se toimii muistutuksena siitä, miten myös Suomessa voi tapahtua kansainväliseen terrorismiin liittyviä tekoja. Samalla se on muistutus yhteiskunnan resilienssistä ja kyvystä käsitellä kriisejä yhdessä.
Johtopäätös
Turun puukotus oli ainutlaatuinen ja järkyttävä tapahtuma, joka osoitti, että Suomikaan ei ole immuuni väkivaltaiselle ääriajattelulle. Samalla se oli herätys yhteiskunnalle – niin viranomaisille kuin kansalaisille – että avoimen yhteiskunnan turvaaminen vaatii jatkuvaa valppautta, tiedonvaihtoa ja inhimillistä lähestymistapaa.
Vaikka tapahtuma oli traaginen, sen käsittely ja jälkipuinti osoittivat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden ja kyvyn yhdistyä kriisin hetkellä.
