Vartti Isberg on yksi Suomen puhutuimmista ja samalla kiistanalaisimmista henkilöistä. Hänen elämänsä on kuin suoraan rikoselokuvasta: lapsuus väkivallan keskellä, omaisten murha, vuosien viha ja lopulta verikosto. Mutta samalla hänen tarinansa tarjoaa harvinaisen rehellisen katsauksen romanikulttuuriin ja sen sisäiseen kipuun, jota yhteiskunta ei ole halunnut nähdä.
Kuka on Vartti Isberg?
Vartti Isberg syntyi vuonna 1964 romaniyhteisöön, jossa perheväkivalta, syrjintä ja epäluulo viranomaisia kohtaan olivat arkipäivää. Hänen lapsuutensa oli täynnä pelkoa, eikä koulu tarjonnut turvaa – opettajat saattoivat itse osallistua kiusaamiseen. Vartin mukaan hän nukkui pistooli tyynyn alla jo nuorena poikana.
Isberg ei ole pyrkinyt kaunistelemaan menneisyyttään. Hän myöntää eläneensä rikollista elämää, mutta näkee sen seurauksena ympäristöstään – ei synnynnäisenä valintana.
Brandbergenin murhat
Vuonna 1980, Vartin ollessa vasta 16-vuotias, tapahtui hänen elämänsä suurin tragedia. Hänen isänsä Väinö, tätinsä ja kaksi muuta läheistä perheenjäsentä murhattiin Ruotsin Brandbergenissä. Tekijä, Gunnar ”Käppyrä” Palmroth, kuului niin ikään romanitaustaan ja oli vanha tuttu suvulle.
Palmroth todettiin mielenvikaiseksi ja vältti vankilatuomion, mikä jätti Vartille ja hänen läheisilleen syvän kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä tapahtuma kylvi siemenen verikostolle, joka toteutui vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Verikosto Tukholmassa 2001
Tammikuussa 2001 Tukholmassa tapahtui räikeä väkivallanteko: Vartti Isberg ampui Gunnar Palmrothin kadulla. Vartti ei yrittänyt paeta paikalta, vaan jäi odottamaan poliisia. Tämä teko ei ollut sattumanvarainen – se oli hänen mukaansa vuosikymmenten vihan ja tuskan purkautuma.
Tapaus nosti esiin moraalisesti vaikeita kysymyksiä: oliko kyseessä kylmäverinen murha vai kulttuurinen velvollisuus, jonka juuret ulottuvat syvälle romaniyhteisön kunniakoodiin?
Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä (2024)
Vuonna 2024 ilmestyi kirja Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä, jonka kirjoittajina ovat Vartti Isberg itse, rikostoimittaja Rami Mäkinen sekä Omos “Opa” Okoh. Teos ei ole pelkkä rikoskirja – se on henkilökohtainen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen puheenvuoro.
Kirjassa Vartti kertoo rehellisesti sekä rikoksistaan että yhteisönsä kohtaamasta systemaattisesta sorrosta. Se toimii samalla muistutuksena siitä, miten yhteiskunnan ulkopuolelle jätetyt voivat ajautua väkivallan tielle.
Miksi Vartti Isbergistä puhutaan nyt?
Kirjan julkaisun myötä Vartti Isbergin nimi on noussut jälleen otsikoihin. Hänen tarinansa herättää kiinnostusta sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Syynä ei ole pelkästään rikostausta, vaan se avoimuus, jolla hän käsittelee romanikulttuurin sisäisiä haasteita, ulkopuolista syrjintää ja omaa vastuutaan.
Hän on omien sanojensa mukaan ”rikollinen, joka ei kadu kostoa mutta katuu vihaa”. Tämä ristiriitainen identiteetti tekee hänestä samalla inhimillisen ja järkyttävän hahmon.
Romanikulttuuri ja kunnia
Romanikulttuuriin liittyy syvä kunniakäsitys, jossa perheen, suvun ja yhteisön puolustaminen on elämän perusarvo. Isbergin verikosto ei siis ole yksittäinen teko vaan osa perinnekoodia, jonka mukaan vääryys tulee hyvittää. Tämä tekee hänen tarinastaan vaikean arvioida länsimaisen oikeuskäsityksen valossa.
Miksi suomalaisen kannattaa lukea tästä?
- Yhteiskunnallinen näkökulma: Isbergin tarina paljastaa, mitä tapahtuu, kun ihmiset kokevat tulevansa unohdetuiksi ja sivuutetuiksi.
- Kulttuurinen ymmärrys: Harvoin pääsemme näin syvälle romaniyhteisön sisäisiin kokemuksiin.
- Rikoshistoriallinen merkitys: Tapaus on yksi Suomen ja Ruotsin rikoshistorian tunnetuimmista verikostoista.
- Eettinen pohdinta: Se herättää kysymyksen: onko oikeus aina moraalista?
Yhteenveto
Vartti Isbergin tarina on väkevä yhdistelmä henkilökohtaista tragediaa, kulttuurista ristiriitaa ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta. Hänen äänensä on merkittävä, koska se tuo näkyviin kokemuksia, joita suomalaisessa keskustelussa on vältelty.
Isberg ei ole sankari eikä antisankari – hän on ihminen, joka on kasvanut väkivallan keskellä ja joka yritti löytää oikeutta omilla ehdoillaan. Hänen tarinansa haastaa meidät kaikki katsomaan yhteiskuntaa uudesta kulmasta.
