Ujuni Ahmed on suomalais-somalialaistaustainen ihmisoikeusaktivisti, joka on viime vuosina noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi Suomessa. Hän on tullut tunnetuksi rohkeasta työstään naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustajana, erityisesti naisten sukuelinten silpomisen (FGM) ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaisena äänenä. Hänen työtään on palkittu useaan otteeseen, ja hän on saanut tunnustusta sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Varhainen elämä ja tausta
Ujuni Ahmed syntyi vuonna 1987 Mogadishussa, Somaliassa, ja muutti perheensä kanssa Suomeen varhaislapsuudessaan. Hän kasvoi suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta joutui kohtaamaan rasismia ja kulttuurisia ristiriitoja, jotka muokkasivat hänen maailmankuvaansa ja haluaan vaikuttaa yhteiskuntaan. Nämä kokemukset toimivat lähtökohtana hänen uralleen ihmisoikeuksien puolustajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana.
Ahmed on usein kertonut, että hänen lapsuutensa ja nuoruutensa olivat täynnä kysymyksiä identiteetistä ja kuulumisesta. Hän joutui tasapainoilemaan kahden kulttuurin välillä – suomalaisen ja somalialaisen – ja etsimään omaa paikkaansa niiden keskellä. Tämä identiteettikokemus loi perustan hänen tulevalle aktivismilleen.
Ihmisoikeustyö ja yhteiskunnallinen aktivismi
Ujuni Ahmedin aktivismi sai laajempaa huomiota 2010-luvulla, kun hän alkoi puhua avoimesti naisten sukuelinten silpomisesta (FGM) ja kunniaan liittyvästä väkivallasta Suomessa. Hän on korostanut, että vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaa, yhteiskunnassa on edelleen tabuja ja vaikeita aiheita, joista ei puhuta tarpeeksi avoimesti.
Silpomisen vastainen työ
Vuonna 2019 Ujuni Ahmed oli keskeinen toimija kansalaisaloitteessa, joka vaati sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia Suomessa. Aloite keräsi yli 61 000 allekirjoitusta ja nosti aiheen eduskunnan käsittelyyn. Ahmed on painottanut, että vaikka silpominen voidaan jo nyt tulkita pahoinpitelyksi, erillinen rikosnimike tekisi teon vakavuuden näkyväksi ja helpottaisi viranomaisten puuttumista.
Vuonna 2024 oikeusministeriö vei lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, joka selkeyttää silpomisen rangaistavuutta ja pidentää rikosten vanhentumisaikaa, erityisesti alaikäisiin kohdistuvissa tapauksissa. Tämä oli merkittävä askel ihmisoikeustyössä – ja pitkälti Ahmedin pitkäjänteisen vaikuttamisen tulosta.
Kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työ
Ahmed on puhunut myös laajasti kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen ehkäisemisestä. Hän on painottanut, että viranomaisten ja koulutusjärjestelmän on tunnistettava ongelmat varhaisessa vaiheessa ja tarjottava tukea niille nuorille, jotka joutuvat kohtaamaan yhteisön painetta tai väkivaltaa. Hänen mukaansa tämä ei ole kulttuurinen kysymys, vaan ihmisoikeuskysymys.
Kirjallinen työ ja teos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin
Vuonna 2022 Ujuni Ahmed julkaisi yhdessä kirjailija Elina Hirvosen kanssa teoksen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY). Teos on vahvasti henkilökohtainen ja kertoo hänen omasta kasvustaan, kokemuksistaan ja taistelustaan vapauden puolesta. Kirja sai runsaasti kiitosta rehellisyydestään ja voimakkaasta yhteiskunnallisesta viestistään.
Kirjasta tehtiin myöhemmin näytelmäversio, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa syyskuussa 2023. Näytelmä toi Ahmedin tarinan ja hänen sanomansa uudelle yleisölle, ja sen kautta keskustelu kulttuurisesta identiteetistä, väkivallan ehkäisystä ja yhteisön roolista syveni entisestään.
Palkinnot ja tunnustukset
Ujuni Ahmedin työ on saanut paljon tunnustusta:
- Suomen PENin sananvapauspalkinto (2020): Palkinto myönnettiin hänen rohkeasta äänenkäytöstään vaikeista ja vaietuista aiheista, sekä sitoutumisestaan sananvapauteen.
- Suomi-palkinto (2022): Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tunnustus pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään yhteiskunnallisten ongelmien esiin tuomiseksi.
Nämä palkinnot osoittavat, että hänen työnsä on saanut arvostusta niin kulttuurin, journalismin kuin politiikan kentällä.
Vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan
Ujuni Ahmedin vaikutus näkyy monella tasolla. Hän on ollut mukana muuttamassa asenteita, lisäämässä tietoisuutta ja edistämässä konkreettisia lakimuutoksia. Hänen äänensä on auttanut nostamaan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, joista aiemmin vaiettiin.
Hän on toiminut mentorina, kouluttajana ja puhujana useissa tilaisuuksissa, joissa on käsitelty monikulttuurisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Hänen työnsä on erityisen merkittävää siksi, että se antaa äänen niille, jotka usein jäävät kuulumattomiin – erityisesti maahanmuuttajataustaisille tytöille ja naisille.
Tärkeitä teemoja Ahmedin työssä
- Yhdenvertaisuus: Jokaisella ihmisellä on oikeus turvallisuuteen ja vapauteen riippumatta sukupuolesta, taustasta tai uskonnosta.
- Koulutus ja tietoisuus: Ahmed on korostanut, että koulutus on tehokkain keino torjua väkivaltaa ja syrjintää.
- Sananvapaus: Hän puolustaa vahvasti oikeutta puhua vaikeistakin asioista ilman pelkoa.
- Yhteisöjen sisäinen muutos: Ahmedin mukaan todellinen muutos tapahtuu, kun yhteisöt itse alkavat kyseenalaistaa haitallisia perinteitä ja normeja.
Yhteenveto
Ujuni Ahmed on esikuva rohkeudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Hänen työnsä on tuonut näkyvyyttä niille, jotka ovat aiemmin jääneet yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Hän on osoittanut, että muutos alkaa siitä, että uskaltaa puhua ja puolustaa niitä, joilla ei ole ääntä.
Hänen tarinansa on kertomus toivosta, selviytymisestä ja halusta rakentaa parempaa yhteiskuntaa kaikille – riippumatta taustasta, sukupuolesta tai uskonnosta.
