Professori Juha Hernesniemi oli yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista neurokirurgeista. Hänen kuolemansa kesäkuussa 2023 oli merkittävä menetys lääketieteen kentälle, ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Hernesniemen poismenon jälkeen monia suomalaisia on askarruttanut yksi kysymys: mikä oli hänen kuolinsyynsä?
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä aiheesta tiedetään, miksi kuolinsyytä ei ole julkistettu, ja miten Hernesniemi vaikutti suomalaiseen lääketieteeseen koko uransa ajan.
Kuka oli Juha Hernesniemi?
Juha Hernesniemi syntyi 18. lokakuuta 1947 ja kasvoi Kannuksessa, Pohjanmaalla. Hän opiskeli lääketiedettä ja valmistui lääkäriksi 1970-luvulla, minkä jälkeen hänen uransa lähti nousuun erikoistumisen myötä neurokirurgiaan.
Yli 40 vuoden uransa aikana hän suoritti yli 16 000 aivoleikkausta, keskittyen erityisesti aivoaneurysmien ja verisuonipoikkeamien kirurgiseen hoitoon. Häntä pidettiin uraauurtavana asiantuntijana mikroneurokirurgiassa. Monet kollegat ja potilaat kuvailivat häntä tinkimättömäksi, tarkaksi ja ihmisläheiseksi lääkäriksi, jonka työlle oli tunnusomaista korkea laatu ja potilaan parhaaksi toimiminen.
Milloin ja miten Juha Hernesniemi kuoli?
Juha Hernesniemi menehtyi 25. kesäkuuta 2023, 75-vuotiaana. Hänen kuolemansa vahvistettiin julkisuudessa seuraavana päivänä. Tieto poismenosta järkytti monia, etenkin lääketieteen ammattilaisia ja niitä tuhansia potilaita, joiden elämään hän oli vaikuttanut suoraan tai välillisesti.
Kuitenkin hänen tarkkaa kuolinsyytään ei ole julkistettu. Tämä on täysin linjassa suomalaisen lainsäädännön ja yksityisyydensuojan kanssa. Vainajan terveystiedot, mukaan lukien kuolinsyy, kuuluvat salassapitosäännösten piiriin, eikä niitä voida julkaista ilman omaisten suostumusta.
Miksi kuolinsyytä ei kerrota?
On luonnollista, että suuren yleisön kiinnostus herää merkittävän henkilön poismenon jälkeen. Silti kuolinsyyn julkistaminen ei ole itsestäänselvyys, etenkään Suomessa. Yksityisyyden suoja on vahva periaate, eikä perhettä voida pakottaa jakamaan tietoa, jota he haluavat pitää omana asianaan.
Tässä on muutamia syitä, miksi kuolinsyy saattaa jäädä yksityiseksi:
- Yksityisyys: Vainajan ja hänen läheistensä oikeus yksityisyyteen painaa enemmän kuin yleisön uteliaisuus.
- Kunnioitus: Läheiset saattavat haluta säilyttää henkilön muiston keskittymällä hänen elämäntyöhönsä, ei kuolemaan.
- Eettisyys: Kuolemaa käsitellään Suomessa kunnioittavasti, eikä siihen liity spekulaatioita ilman selkeää syytä.
Elämäntyö ja vaikutus
Vaikka Juha Hernesniemen kuolinsyy ei ole julkista tietoa, hänen elämäntyönsä puhuu puolestaan. Hän koulutti uransa aikana satoja lääkäreitä ja toimi monien suomalaisten neurokirurgien oppi-isänä. Hän oli arvostettu myös maailmalla ja sai uransa aikana useita kansainvälisiä tunnustuksia.
Hänen leikkausmetodinsa ja opetustyylinsä olivat ainutlaatuisia. Monet nuoret kirurgit oppivat hänen rinnallaan käytännön kautta – seuraamalla tarkasti, miten hän suoritti jopa monimutkaisimmat aivoleikkaukset. Hänen lähestymistavassaan yhdistyi tekninen mestaruus ja syvä inhimillisyys.
Reaktiot hänen kuolemaansa
Hernesniemen kuolema sai laajaa huomiota eri ammattipiireissä. Lääkärit, kollegat ja entiset potilaat ilmaisivat surunsa ja kunnioituksensa hänen elämäntyölleen. Moni kuvaili häntä nerokkaaksi, mutta samalla nöyräksi ihmiseksi, joka oli aidosti kiinnostunut jokaisesta potilaastaan.
Erityisesti hänen vaikutuksensa näkyy niissä tuhansissa ihmisissä, joiden elämää hän paransi kirurgisilla taidoillaan – tai pelasti.
Yhteenveto
Vaikka emme tiedä Juha Hernesniemen tarkkaa kuolinsyytä, emme tarvitse sitä ymmärtääksemme hänen merkitystään. Hän jätti jälkeensä valtavan perinnön suomalaiselle lääketieteelle, etenkin neurokirurgialle. Hänen osaamisensa, opetuksensa ja ihmisläheisyytensä elävät edelleen niissä ammattilaisissa, joita hän koulutti, ja niissä potilaissa, joiden elämään hän toi toivoa.
Kuoleman yksityiskohdat voivat jäädä hämärän peittoon, mutta hänen elämänsä työ puhuu puolestaan – ja se muistetaan vielä pitkään.
