Eero Samuli Hiltunen (s. 19. kesäkuuta 1993) on nimi, joka jäi pysyvästi Suomen rikoshistoriaan Hyvinkään vuoden 2012 joukkoampumisen vuoksi. Tapaus oli yksi 2000-luvun järkyttävimmistä rikoksista, joka muutti peruuttamattomasti monien ihmisten elämän ja nosti pintaan yhteiskunnallisia kysymyksiä väkivallan ehkäisystä, mielenterveyden tuesta ja aseturvallisuudesta.
Hyvinkään yö, joka päättyi tragediaan
26.toukokuuta 2012 Hyvinkään rauhallinen yö sai synkän käänteen, kun 18-vuotias Eero Hiltunen nousi liikerakennuksen katolle ja avasi tulen sattumanvaraisesti kadulla liikkuneita ihmisiä kohti. Hän käytti kahta kivääriä ja ampui kymmeniä laukauksia.
Ampumisen seurauksena kaksi nuorta aikuista menetti henkensä ja seitsemän loukkaantui, heidän joukossaan poliisioppilas Heidi Foxell, joka sai vakavia ja elinikäisiä vammoja. Tapahtumien satunnaisuus ja väkivallan laajuus järkyttivät koko maata.
Poliisi käynnisti nopeasti mittavan operaation, ja Hiltunen otettiin kiinni pian tapahtuman jälkeen. Tutkinnassa hän ei pystynyt antamaan selkeää motiivia teoilleen, mutta kertoi katuvansa syvästi tapahtunutta.
Oikeus ja tuomio
Helmikuussa 2013 Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi Eero Hiltusen elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä sekä vaaran aiheuttamisesta. Tuomion mukaan Hiltunen aiheutti hengenvaaran yhteensä 32 henkilölle.
Tuomio oli raskas mutta perusteltu: teko oli harkitsematon, julma ja kohdistui täysin viattomiin ihmisiin. Käräjäoikeuden mukaan Hiltunen oli täydessä ymmärryksessä tekohetkellä, joten hänet todettiin syyntakeiseksi.
Korvausvaatimukset nousivat huomattaviin summiin, ja osa niistä kohdistui vakavasti loukkaantuneisiin, kuten Heidi Foxelliin, joka on myöhemmin tullut tunnetuksi rohkeasta toipumisestaan ja työstään uhrien tukemisen puolesta.
Vankeusaika ja karkausyritys
Vankeusrangaistuksensa aikana Hiltunen on ollut pääosin rauhallinen, mutta vuonna 2020 hän nousi otsikoihin karattuaan lyhyesti vankilalomalta. Hänet saatiin nopeasti kiinni Helsingin päärautatieasemalla yleisövihjeiden avulla, ja tapaus nosti hetkellisesti esiin kysymyksiä vankilalomien turvallisuudesta.
Sittemmin hänen käytöksensä vankilassa on arvioitu moitteettomaksi, ja hän on osallistunut erilaisiin kuntoutusohjelmiin. Tästä huolimatta hänen vapauttamisensa ei ole saanut tukea oikeuslaitokselta.
Ehdonalaisuushakemukset ja yhteiskunnallinen keskustelu
Hiltunen haki ensimmäisen kerran ehdonalaista vapauttamista vuonna 2024 ja toisen kerran vuonna 2025. Helsingin hovioikeus hylkäsi hakemuksen 2. kesäkuuta 2025, katsoen, ettei elinkautisesta rangaistuksesta ollut vielä kulunut riittävää aikaa eikä tekijän uudelleen sopeutumista yhteiskuntaan voitu arvioida turvalliseksi.
Tapaus herätti laajaa julkista keskustelua. Uhrien läheiset ja etenkin Heidi Foxell toivat esiin huolensa siitä, että vapautus voisi avata vanhoja haavoja ja lisätä pelkoa. Samalla keskusteltiin siitä, milloin rikoksentekijällä voi olla oikeus uuteen alkuun – ja milloin yhteiskunnan velvollisuus on suojella uhreja ensisijaisesti.
Uhrien ja yhteisön toipuminen
Hyvinkään tragedia ei vaikuttanut ainoastaan uhreihin ja heidän perheisiinsä, vaan koko yhteisöön. Hyvinkään asukkaat järkyttyivät tapahtumista syvästi, ja kaupungissa järjestettiin muistotilaisuuksia ja hiljaisia hetkiä.
Heidi Foxellin tarina nousi symboliksi selviytymisestä ja toivosta. Hän on sittemmin puhunut julkisesti kokemuksistaan ja siitä, miten yhteiskunta voisi tukea paremmin rikosten uhreja sekä heidän henkistä toipumistaan. Hänen rohkeutensa on tehnyt hänestä eräänlaisen äänen kaikille niille, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi.
Tapauksen merkitys Suomen rikoshistoriassa
Hyvinkään joukkoampuminen oli monella tapaa käännekohta suomalaisessa yhteiskunnassa. Se nosti esiin useita tärkeitä kysymyksiä:
- Aseturvallisuus: Tapaus vauhditti keskustelua yksityishenkilöiden aseluvista ja aseiden säilytyksestä.
- Mielenterveyspalvelut: Moni kysyi, miksi varhaisia varoitusmerkkejä ei havaittu ajoissa ja miten mielenterveyden tukiverkkoa voitaisiin vahvistaa.
- Poliisin suojavarusteet: Poliisioppilaan loukkaantuminen nosti esiin tarpeen parantaa viranomaisten turvavarusteita kenttätilanteissa.
- Median vastuu: Tapaus herätti myös keskustelua siitä, miten rikoksista raportoidaan ilman, että tekijää glorifioidaan tai uhrien kärsimystä vähätellään.
Yhteenveto
Eero Samuli Hiltunen teki 18-vuotiaana Hyvinkään keskustassa joukkoampumisen, joka vei kahden ihmisen hengen ja loukkaannutti seitsemää. Hänen tekonsa muutti peruuttamattomasti monien elämän ja sai koko Suomen pysähtymään väkivallan edessä.
Vaikka Hiltunen on istunut elinkautista tuomiotaan yli vuosikymmenen ajan, tapahtuman jäljet näkyvät edelleen uhrien, omaisten ja yhteiskunnan muistoissa. Helsingin hovioikeuden päätös kesäkuussa 2025 osoittaa, että oikeusjärjestelmä painottaa rikoksen vakavuutta ja yhteiskunnan turvallisuutta ennen mahdollisia vapauttamispäätöksiä.
Hyvinkään yö vuonna 2012 jää ikuisesti mieleen – ei vain rikoksena, vaan muistutuksena siitä, kuinka hauras turvallisuus voi olla, ja kuinka tärkeää on rakentaa yhteisöjä, jotka tukevat, kuuntelevat ja suojelevat jokaista jäsentään.

