Keijo Kauko Olavi Vilhunen, lempinimeltään “Keke”, on yksi tunnetuimmista suomalaisista rikollisjohtajista ja entinen jengipomo, jonka tarina ulottuu useiden vuosikymmenten ajalle. Hänen nimensä on liitetty merkittäviin rikosvyyhteihin, salakuljetusoperaatioihin ja kohuttuihin oikeudenkäynteihin, mutta myös läheiseen yhteistyöhön poliisin kanssa. Vilhusen elämäntarina on sekoitus rikollisuraa, poliisiyhteyksiä ja henkilökohtaisia käänteitä, jotka ovat pitäneet hänet julkisuudessa.
Nuoruus ja varhaiset rikokset
Vilhunen syntyi 2. huhtikuuta 1960 ja nousi rikollispiireissä tunnetuksi jo 1980- ja 1990-luvuilla. 1990-luvulla hän sai 12 vuoden vankeustuomion rikoskokonaisuudesta, jossa tutkinnanjohtajana toimi myöhemmin hänen tarinassaan merkittäväksi noussut poliisi Jari Aarnio. Jo tuolloin Vilhunen tunnettiin kovan luokan tekijänä, jolla oli laaja verkosto alamaailmassa.
Nousu United Brotherhoodin johtohahmoksi
Vilhunen liitetään vahvasti United Brotherhood -rikollisjärjestöön, jota pidettiin yhtenä Suomen väkivaltaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista jengeistä. Hän toimi ryhmän keskeisenä johtajana, vaikka on itse myöhemmissä haastatteluissa vähätellyt omaa rooliaan. UB:n toiminta oli monipuolista ja sen maine perustui osittain väkivaltaan, vaikka Vilhunen on kertonut henkilökohtaisesti karttavansa väkivaltaisia keinoja.
Tynnyrijuttu – hasiksen massasalakuljetus
Vuodet 2011–2013 toivat Vilhuselle uudenlaista julkisuutta niin sanotun tynnyrijutun myötä. Hollannista salakuljetettiin metallitynnyreissä Suomeen valtavia määriä hasista – arviot liikkuvat noin 800–1000 kilossa. Operaatio oli mittaluokassaan poikkeuksellinen Suomessa ja sen paljastuminen johti laajaan rikostutkintaan.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Vilhusen ja Aarnion 10 vuoden vankeuteen. Hovioikeus vahvisti tuomiot kesäkuussa 2019. Pitkän tutkinta- ja oikeusprosessin aikana Vilhunen pääsi hetkellisesti vapaaksi odottamaan hovioikeuden ratkaisua, mutta palasi suorittamaan tuomiotaan sen jälkeen.
Volkan Ünsalin murhajuttu
Yksi kohutuimmista oikeustapauksista, johon Vilhunen on liitetty, oli vuonna 2003 tapahtunut Volkan Ünsalin palkkamurha Vuosaarella. Käräjäoikeus vapautti Vilhusen joulukuussa 2020 syytteestä näytön puutteen vuoksi, ja hovioikeus piti vapauttavan päätöksen voimassa helmikuussa 2022. Tapaus nosti esiin kysymyksiä poliisin ja tietolähteiden suhteesta sekä rikollisten välisestä lojaaliudesta.
Yhteistyö poliisin kanssa
Vilhunen toimi vuosien ajan Helsingin huumepoliisin tietolähteenä. Hänen mukaansa yhteistyön taustalla oli henkilökohtainen syy – mahdollisuus päästä lähemmäs vakavasti sairasta lastaan ja osallistua tämän hoitokäynteihin. Yhteistyö huipentui siihen, että hän oli suoraan yhteydessä Jari Aarniolle ja välitti tälle tietoa alamaailman liikkeistä.
Vankeuden loppuvaiheet ja koevapaus
Pitkän vankeusajan jälkeen Vilhunen siirtyi vuonna 2022 avovankilaan Hämeenlinnassa ja sai koevapauden. Haastatteluissa hän kertoi, että tuomio olisi täysi vuoden sisällä. Julkisissa lähteissä on viitteitä siitä, että rangaistus päättyi vuoden 2023 aikana.
Kirja ja podcastit
Vilhunen on ollut avoin kertomaan elämästään median kautta. Hänen tarinansa on julkaistu kirjana, ja hän on esiintynyt useissa haastatteluissa ja podcasteissa, joissa on käsitelty hänen rikollista uraansa, poliisiyhteyksiään ja henkilökohtaista elämäänsä. Näiden kautta hän on pyrkinyt avaamaan motiivejaan ja kertomaan oman versionsa tapahtumista.
Perintö ja maine
Keijo Vilhunen on yksi suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista nimistä. Hänen tarinansa on monikerroksinen – se sisältää rikollisjärjestön johtamista, massiivisia salakuljetusoperaatioita, oikeudenkäyntejä ja yhteistyötä poliisin kanssa. Vaikka hän on jättänyt jengimaailman taakseen, hänen nimensä pysyy osana Suomen rikollisuuden historiaa ja keskustelua järjestäytyneen rikollisuuden luonteesta.
