Tauno Veikko Pasanen (s. 19. huhtikuuta 1934, Pihtipudas) on suomalainen henkilö, joka on jäänyt historiaan Pihtiputaan poliisisurmien päätekijänä vuonna 1969. Myöhemmin hän joutui uudelleen vankilaan taposta vuonna 1996. Hänen elämänsä ja rikoksensa ovat herättäneet laajaa keskustelua Suomessa, ja hänen tekonsa ovat olleet inspiraationa Mikko Niskasen elokuvalle ”Kahdeksan surmanluotia”.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Pasasen elämää, hänen tekemiään rikoksia sekä niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tauno Pasasen varhainen elämä
Tauno Pasanen syntyi 19. huhtikuuta 1934 Pihtiputaalla, Keski-Suomessa. Hänen varhaisista elämänvaiheistaan on saatavilla vain vähän tietoa, mutta hän eli maaseudulla ja työskenteli maanviljelijänä.
1960-luvulla Suomi oli yhä vahvasti maatalousyhteiskunta, mutta teollistuminen ja kaupungistuminen etenivät nopeasti. Monet maaseudulla asuneet kamppailivat taloudellisten vaikeuksien ja elämänmuutosten kanssa. Pasanen eli Pihtiputaalla vaimonsa kanssa, mutta perhe-elämä ei ollut onnellista.
Pihtiputaan poliisisurmat vuonna 1969
Maaliskuun 7. päivänä 1969 Pihtiputaan Korppisten kylässä tapahtui yksi Suomen rikoshistorian järkyttävimmistä väkivallanteoista. Tapahtumat saivat alkunsa siitä, kun Pasanen oli ollut viikon ajan alkoholin vaikutuksen alaisena ja valvonut öitä odottaen lehmän poikimista. Tämä johti siihen, että hän ajautui riitaan vaimonsa kanssa ja ajoi perheensä ulos kodistaan. Huolestunut naapuri hälytti poliisit paikalle.
Kun poliisit saapuivat paikalle rauhoittamaan tilannetta, tapahtumat eskaloituivat nopeasti. Pasanen ampui neljä aseistautunutta poliisia vain minuutin sisällä käyttämällä 7×33 mm lintukivääriä. Uhriksi joutuivat:
- Veikko Armas Riihimäki (53), vanhempi konstaapeli
- Mauno Olavi Poikkimäki (31), nuorempi konstaapeli
- Onni Saastamoinen (37), nuorempi konstaapeli
- Pentti Olavi Turpeinen (33), konstaapeli
Tämä välikohtaus tunnetaan Pihtiputaan poliisisurmana, ja se järkytti koko Suomea. Se herätti myös laajaa keskustelua poliisin koulutuksesta ja varautumisesta vaarallisiin tilanteisiin.
Seuraukset ja oikeudenkäynti
Pasanen pidätettiin ja häntä vastaan nostettiin syytteet neljästä poliisimurhasta. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen, jota hän alkoi suorittaa Riihimäen vankilassa.
Vuosien vankeus ja armahdus
Tauno Pasanen istui vankilassa yli 13 vuotta. Hänen perheensä ja sukulaisensa lähettivät useita armahdusanomuksia presidentti Urho Kekkoselle, mutta tuloksetta.
Lopulta vuonna 1982 presidentti Mauno Koivisto armahti Pasasen 1. huhtikuuta, ja hän vapautui vankilasta. Vapautumisensa jälkeen hän asettui Riihimäelle ja palasi hetkeksi yhteen vaimonsa kanssa.
Uusi rikos: vaimon tappo vuonna 1996
Vaikka Pasanen yritti aloittaa uuden elämän, hänen elämänsä päättyi jälleen rikolliseen polkuun. Elokuun 24. päivänä 1996 hän kuristi entisen vaimonsa hengiltä. Teko tapahtui alkoholinkäytön seurauksena, ja syynä oli mahdollisesti pitkäaikaiset riidat ja eron jälkeinen katkeruus.
Pasanen tuomittiin seitsemän vuoden vankeuteen alentuneesti syyntakeisena tehdystä taposta. Tämä teko vahvisti hänen maineensa Suomen rikoshistorian synkkänä hahmona.
Mikko Niskasen elokuva: Kahdeksan surmanluotia
Vuonna 1971 sai ensi-iltansa Mikko Niskasen ohjaama ”Kahdeksan surmanluotia”, joka pohjautuu Pihtiputaan poliisisurmiin. Tämä elokuva kuvaa 1960-luvun suomalaisen maaseudun köyhyyttä, epätoivoa ja alkoholiongelmia, jotka lopulta johtivat traagiseen lopputulokseen.
Elokuvasta on tullut suomalaisen elokuvan klassikko, ja sitä pidetään yhtenä realistisimmista kuvauksista suomalaisesta maaseutuelämästä.
Pasasen viimeiset vuodet ja vapautuminen
Tauno Pasanen vapautui ehdonalaiseen helmikuussa 2000, ja hän asettui jälleen Riihimäelle. Hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan ei ole paljoa tietoa, mutta hänen tekonsa ja rikoksensa jättivät pysyvän jäljen Suomen historiaan.
Yhteiskunnallinen merkitys ja opit
Tauno Pasasen tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista ja osoittaa, miten henkilökohtaiset ongelmat, alkoholismi ja väkivalta voivat johtaa kohtalokkaisiin tapahtumiin. Hänen rikostensa seurauksena Suomessa käytiin laajaa keskustelua poliisikoulutuksesta, aseenkäytöstä ja maaseudun sosiaalisista ongelmista.
Keskeiset opit Pasasen tapauksesta
- Poliisin varautuminen ja koulutus – Pihtiputaan poliisisurmat johtivat keskusteluun siitä, miten poliisin tulisi valmistautua vaarallisiin tilanteisiin.
- Alkoholiongelmien vaikutus perhe-elämään – Alkoholin liiallinen käyttö voi johtaa väkivaltaisiin konflikteihin ja perheen hajoamiseen.
- Mielen hyvinvoinnin merkitys – Henkisen hyvinvoinnin tukeminen voisi estää vastaavia tragedioita tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Tauno Pasanen on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista hahmoista, joka muistetaan erityisesti Pihtiputaan poliisisurmista vuonna 1969 sekä vaimonsa taposta vuonna 1996. Hänen elämänsä kuvastaa 1960-luvun maaseudun ongelmia, alkoholismin vaikutuksia ja väkivaltaisuuden seurauksia.
Hänen tarinansa toimii muistutuksena siitä, kuinka yhteiskunnalliset ongelmat ja henkilökohtaiset tragediat voivat johtaa tuhoisiin seurauksiin.
